Tässä muutamia Seurasaaressa kasvatettujen perinnekasvien kuvia ja hieman tietoa mitä nyt löysin netistä. Ah! Näitä ensi kesänä omaan uuteen pihaan!

 

AKILEIJA

Lehtoakileija on vanha koriste- ja rohdoskasvi.

LEHTOSINILATVA

Lehtosinilatva on monivuotinen ja voimakkaasti tuoksuva puutarha- ja koristekasvi, jota esiintyy myös niityillä ja lehtimetsissä. Nimestään huolimatta se voi olla myös valkokukkainen. Lehtosinilatva on erittäin hyvä mehiläiskasvi. Tätä kukkaa pölyttävät myös perhoset ja kimalaiset. Aikanaan tämä kasvi saattoi olla jopa maamme suosituin puutarhakasvi. Lehtosinilatva on harventunut lähivuosina huomattavasti.

TÖYHTÖANGERVO

Töyhtöangervo on kestävä monivuotinen koristekasvi, joka tulee toimeen vähällä valolla. Kosteus on sille tärkeää; jos kosteutta riittää sen voi istuttaa aurinkoiseenkin paikkaan.

 

SORMUSTINKUKKA

Rohtosormustinkukka, yleensä vain sormustinkukka, on perinteinen koriste- ja lääkekasvi.

 

LEMMIKKI

Lemmikit suvussa on noin 50 lajia, ja vaikka niissä on eroja, useimpiin sopii sama yleiskuvaus: pieniä ja kukkivat keväällä tai alkukesästä. Väri vaihtelee, ja vaaleanpunaiset ja valkoiset muodot ovat varsin yleisiä.

 

KOSMOSKUKKA

Koskmoskukka on vanha puutarhakasvi joka kukkii kesäkuusta syyskuuhun. Kasvista voidaan valmistaa keltaista väriä.

 

MYSKIMALVA

Myskimalva on vanhanajan perenna, jota yhä kasvatetaan yleisesti koristekasvina.Kasvi sopii myös leikkokukaksi. Muiden malvojen tapaan myskimalva on vanha lääkekasvi, jota on käytetty muun muassa yskänlääkkeenä ja kuhmujen hoitoon.Varren kuituja on käytetty myös kehruussa.

 

AROVUOKKO

Arovuokko  on perinneperenna, jota on kasvatettu mm. puistojen ja pihojen puolivarjoisilla paikoilla sekä perennaryhmissä.

           

Tällaisen kuvan nappasin Seurasaaren perinneviljelmän suunnitelmasta. Tässä on kyllä ainakin mulle ennen tuntemattomia kasveja. Ajattelin ensi vuonna ainakin viljellä osan näistä. Alle kasasin vähän tietoa vähän harvemmista kasveista.

 

RYVÄSSIPULI

Ryvässipuli eli jakosipuli on keltasipulin lajikeryhmä. Se on tavallista keltasipulia selvästi pienempi ja lisääntyy jakaantumalla usean sipulin rypääksi. Sen maku ja käyttö muistuttavat salottisipulia,mutta ryvässipuli on lähisukulaistaan salottia voimakkaamman makuinen.

Perinteinen viljelykasvi ryvässipuli on tullut Suomeen Venäjältä.Sitä viljellään paljon myös Virossa.

 

KASKINAURIS

Vanhin Suomessa viljelty kanta on ollut kaskinauris eli huhtanauris, jonka mukula tulee maanpinnan rajaan usein ainakin osaksi maan päälle. Kaskinauris menestyy hiekkapitoisessa, vettä läpäisevässä maassa. Emäksisyys, joka saadaan joko kasken tuhkasta tai kalkitsemalla, parantaa kaskinauriin kasvua ja suojaa sitä taudeilta ja tuholaisilta.

 

HÄRKÄPAPU

Härkäpapu on vanha ja yleinen ravinto- ja rehukasvi. Ensimmäinen kirjallinen merkintä härkäpavusta Suomessa on vuodelta 1324. Suomessa härkäpavun viljely on alkanut viimeistään merovingiajalla eli 600-luvulla. Härkäpapu oli perunan ja vihreän herneen tuloon saakka Suomessa hyvin suosittu ravintokasvi. Härkäpapu on maukas ja hyvä kotimaisen kasviproteiinin lähde.

 

LIPSTIKKA

Liperi, joka tunnetaan myös kansanomaisella nimellä lipstikka, on sarjakuvallisiin kuuluva maustekasvi. Sitä on kasvatettu myös Suomessa vanhastaan kotipuutarhoissa, ja se esiintyy edelleen satunnaisesti viljelyjäänteenä vanhan asutuksen piirissä. Erityisen suosittu se on erilaisten liemien maustamisessa, koska siinä on lihainen maku. Jauhettua liperin juurta on käytetty myös pippurin korvikkeena.

PALAVARAKKAUS

Palavarakkaus on kohokkikasvien heimoon kuuluva monivuotinen luonnonperenna ja viljelyjäänne, joka kukkii kesäkuusta elokuuhun. Palavarakkaus on erittäin hyvä mesikasvi sekä päivä- että yöperhosille. Sen juuret sisältävät saponiineja, saippuankaltaisia aineita, jotka veden kanssa muodostavat vaahtoavan pesuliuoksen. Tämän vuoksi sitä on hyödynnetty pesuaineena. Palavarakkaus on kauneimmillaan tiheinä, suurehkoina ryhminä. Ennen vanhaan palavarakkautta on suosittu puistoissa, pappiloiden ja maatalojen pihapiirissä.

 

Vanhan rakentamisen ja arkkitehtuurin hihhulina päätin luoda oman blogin johon voin silloin tällöin kirjoitella omia ajatuksia, tekemiäni retkiä ja tehdä muistiinpanoja.

Itselläni on alkamassa urakka 300 vuotta vanhan ja 60 vuotta heitteiläolleen talon remontti. Samalla tuunaan vanhaa pihapiiriä ja yritän aloittaa omaa kasvimaata, jossa aion viljellä kaikkea "vanhanaikaista" tai mitä nyt ennenvanhaan kaikennäköisiä mielenkiintoisia lääkeruohoja viljeltiinkään. Vanhanaijan ja unohduksiin jääneitä reseptejä myös kokeillaan.